Travellerspointin Travel Blogit

Siperia kutsuu

...myö vastataan!

sunny -12 °C
View Junalla kohti villiä itää on eliteri's travel map.

"Dobrae utra"
eli hyvää huomenta.

Oon edelleenkin hiukan jaljessä ajasta näitten kirjotusteni kanssa. Ollaan ehditty jo hyvän matkaa siperiaan, Baikalin lahistölle Irkutskiin. Palataan kuitenkin taas muutaman päivän takaisin päin.

Saavuttiin Jekaterinburgiin melko myöhään illalla. Rinkka selassä vaeltelun jalkeen päädyttiin Ladan kyydissä laitakaupungille ylihienoon asuntoon yöksi.

Saapumisillan ja seuraavan päivän ympäriinsa haahuilujen tulokset:
1. Auki olevan viinakaupan löytäminen illalla 11 jälkeen on huomattavasti helpompaa, kuin auki olevan ruokakaupan löytaminen samaisena ajankohtana.
2. Lonely Planetiin ei edelleenkään ole luottaminen.
3. Junalippujen myyjät on poikkeuksetta akasia akkoja.
4. Kaikkien rappukäytävien on tapana haista kuselle.
5. Vodka on pahaa raakana. (Tämän taidan allekirjoittaa vain minä.)
6. Oltermannia (vieläpä suomalaisilla teksteillä) saa myös venäläisestä ruokakaupasta.

Seuraavana iltapäivänä junaa odotellessa päätettiin riipaista pienet iltapaiväkannit. Paadyttiin mielenkiintoiseen isoon ravintolakompleksiin, jossa kerättiin kortille ostoja monilta eri ruoka- ja juomatiskeilta ja maksettiin poistuessa. Minä paasin tavoitteeseemme siina määrin, etta nukahdin heti illalla junaan noustuamme. Petteri puolestaan tarvitsi viela pari "pivoa" eli bisseä nukahtaakseen.

13 tuntia myohemmin herattiin Omskissa. Nyt sita ollaan sitten ihan virallisesti Siperiassa. Ei olla onneksi vielä jouduttu tekemisiin miliisien kanssa, enkä minä ole vielakaan lakannut ihmettelemästä miksi näilla ihmisillä on noita kamalia kultahampaita ja miten karvahatut on niin "must" silloinkin kun säätila ei sellaisen hirvityksen kayttöa vaadi. Taalla kuitenkin näyttää vaativan; Sanonta "kylma kuin Siperiassa" on nyt hyvin konkreettisesti auennut meille. Vaikka päivällä aurinko kyllä lämmittää ihan mukavasti, karvahatun ja turkiksen kayttö täällä alkaa tuntua oikein järkevaltä. Tosin mainittakoon, etta nähtiin juna-asemalla mies käppailemassä reteesti sortsit jalassa.
Hiukan ylimääraistä paanvaivaa meille aiheuttaa jatkuva aikavyöhykkeen vaihtuminen ja juna-aikataulujen tästä huolimatta Moskovan ajassa säilyminen. Aivan kuin tuo umpivenäjänkielisilta haahkoilta lippujen ostaminen ei ois jo muutenkin tarpeeksi haastavaa!

Täällä Omskissa meille kavi uskomaton tuuri, kun arviolta napattu bussi, sattumalta oikeaan aikaan siitä poistuminen ja oikean puiston (kunnon neukkupuisto tahtineen ja tyonsankari-patsaineen) lapi kulkeminen johdatti meidät etsimamme hotellin kulmalle. Ja mikä parasta, hotellin reseptionisti puhui englantia.
Syötiin Borsch-keitot ja painuttiin päikkareille, koska mina taidan olla tulossa kipeaksi.

Illalla käytiin viela nauttimassa paivallista ja kaljaa/kosmopolitania (arvatkaa kumpi joi kumman.) ja Petteri hurmasi ravintolan tarjoilijatytöt hokemalla "spashibaa" (=kiitos) söpölla suomalaisaksentillaan.

"Paka" toistaiseksi. Jatkoa seuraa melko pian.

Lähettäjä eliteri 21:39 Arkistoitu paikkaan Russia Kommentteja (1)

Jo vuorokausi Venajalla

...Petterin tunnontuskia.

semi-overcast -6 °C
View Junalla kohti villiä itää on eliteri's travel map.

Petteri kirjoitti pienen tarinan iloksenne junamatkalla Moskovasta Yekaterinburgiin:

Venaja! Jo 24 tuntia Venajalla ilman vodkaa, ajattelin aamulla. Huh! Voi helevetti, selvinpain vihollisalueella on jo liikaa. Joten aamulla heti venalaismummon kampilta lahdettya ja yhden Moskovan trendikuppilan ei-niin-edullisen aamupalan jalkeen suuntasimme markettiin ostamaan evasta tulevalle lyhyelle 26 tunnin junamatkalle Yekaterinburgiin. Ostoskoriin paatyi lopulta: sipsipussi, suklaata, elinalle litran purkki halvinta viinia (jota han on nauttinut viimeisen 4 tunnin aikana noin kaksi kulausta. Maun voitte taten kuvitella itse!), leipa ja meetvurstia seka tietenkin pullo vodkaa, jonka pahoin pelkaan loppuvan ennen kuin ehdimme edes puolet matkasta taittamaan.
Junavaunu, jossa nyt matkaa teemme on hyvin Venalainen: Nukkumapaikka on kaapioille (noin 50 cm levea, 150 cm pitka ja 60 cm korkea punkka) ja lamminta vaunussa varmaan lahemmas 40 astetta.

(Elina jatkaa tasta viela hiukan..)
Eli paiva on 15.3 ja istutaan vihreassa, hauskasti retron nakoisessa junassa, halvimmassa luokassa, matkalla kohti Yekaterinburgia. Tropiikki lahenee keskimaarin 60 km/h, mutta maisema nayttaa viela tylsan suomalaiselta. Ilmeisesti jotain Neuvosto-propagandaa ne mahtavat Ural-vuoretkin. Toki kaupungit on saasteisen harmaita ja kylat taynna rahjaisia puutonoja, jotka takuulla lammittaa myos lahiston harakat, mutta luonto ei juurikaan ole muuttunut.
Vaunussa on melko hiljaista. Miehet ryyppaa (myos teini-ikaiselta nayttava kondyktoorimme) ja naiset nukkuu. Me tapetaan aikaa: napostellaan evaita, mina juon kamalaa viinia ja Petteri vodkaa (tietysti kun ollaan Venajalla), pelataan laivan upotusta ja lueskellaan. Vierustoverimme ryystaa sailykesuolakurkkujen lienta purkista. Muutaman tunnin valein juna pysahtyy, jolloin raahaudutaan ulos haukkaamaan ilmaa. Kaupustelijat tyrkyttavat roinaa kattokruunuista maukkaisiin vegelihiksiin. Takaisin junaan noustessa allottavan kuuma ja tunkkainen ilma tuntuu entista pahemmalta, kun on saanut hiukan hengittaa hapekasta ilmaa.
Meille puhutaan edelleenkin pelkkaa Venajaa ja naureskellaan kun ei ymmarreta. Me naureskellaan mukana ja vastaillaan suomeksi tai englanniksi. Aamupalalla ravintolavaunussa onnistuttiin tilaamaan kokonainen mehupurkki ja "salaatti", joka sisalsi majoneesia, juustoa, kinkkua, sienia (ei salaattia) ja Petterille snickersin-makuinen kahvi, Snickers-patukka seka ihmeellinen keitto.

Lähettäjä eliteri 5:11 Arkistoitu paikkaan Russia Kommentteja (2)

Metukkaa ja votukkaa "vihollisalueella"

...Kouvola-Moskova-Yekaterinburg-Omsk.

sunny -4 °C
View Junalla kohti villiä itää on eliteri's travel map.

"Privyet"
Ollaan jo hyvan matkaa siperian puolella, mutta palataan ensin vahan ajassa taaksepain, ku ei aiemmin olla ehitty kirjottelee.

Kouvolan (pitsaa, ja kaljaa/siideria jannitykseen) asemalla kavi kylla samantien hyin selvaksi, minne oltiin lahdossa; "Tolstoi"-junaan meidat vastaanotti sujuvalla Venajan kielella nainen karvahatussa ja pitkassa neuvostotyylisessa takissa. Juna oli jopa melko luksus, vaikka Petteri ei jalkojaan sangyssa mahtunutkaan suoristamaan. Meilla oli hyttiseurana kaksi erittain avuliasta herrasmiesta, jotka kuitenkin katosivat melko pian ravintolavaunuun ottamaan vodkaa. Nahtiin viela Viipurin valot, ennen kuin nukahdettiin syvaan uneen. (Petterin unen syvyytta tosin rajoitti hiukan junan heilunta, kolina ja alapedin herran piereskely.)

Aamulla tollotettiin nenat kiinni kaytavan ikkunassa, kun lahestyttiin Moskovaa: Oli isoja rahjaisia kerrostaloja, tehtaan piippuja, muutama lada ja ydinvoimala. Hyvin Venalaista siis tahan mennessa.
Junasta (pienen kyrilisten kirjainten kanssa sekoilun jalkeen) metroon ja sielta paivanvaloon ettimaan yopaikkaa. Lonely Planetin antama osote loytyi helposti, mutta ei etsimamme Gallina's Flatt. Epailtiin jo vahvasti koko paikan olemassaoloa (ja kirottiin Lonely Planet syvimpaan helvettiin), kun eras tytto tuli kysymaan meilta etsittiinko hostellia, Gallina's Flattia. Mista se arvasi, etta kaksi rinkka selassa harhailevaa urpoa sita etsi!!??
Tyton ohjeilla ja silkalla tuurilla loydettiin eraan oven pielesta summeri haalistuneella tekstilla -Gallina's Flat. Pistava kissankusen haju, likainen mummeli ja nelja takkuista kissaa otti meidat ystavallisesti vastaan. Gallina johdatti meidat 5:lla sangylla varustettuun vierashuoneeseensa ja naytti paikkoja. Paallimmaisena mieleen jai pelottava kaasulla lampeneva suihku.)

Paiva kului haahuillessa ympariinsa: Aamupala nuorison suosimassa kuppilassa, Kremlinin pallistelya (tosin muurien ulkopuolelta, koska sisalle olisi maksanut), Red Square, St Basil's Cathedral ja muutama muu hieno vanha rakennus.
Kaytiin myos erittain hienossa kauppakeskuksessa pallistelemassa liikeita, joihin meilla ei olis ikina varaa ja kenkakaupassa, jossa tarjoiltiin shampanjaa. (Pitihan sita nyt ilmaset naukut kayda ottamassa!)

Kaupunkikierroksen jalkeen enakkomielikuvani Venalaisista voi hyvin edelleen. Minulla pitaisi olla korkeat saappaat (mieluiten kiiltavaa lateksia), turkistakki, raikea meikki ja jotain kultaista sulautuakseni katukuvaan. Petterilta vaadittaisi samaan kiiltavat nahkakengat, nahkatakki ja karvalakki. Myos kultahampaat olisi molemmilla silkkaa bonusta. Myos Moskovan katukuva vastaa hyvin omaa ennakkomielikuvaani: Liikenne on mersujen ja likaisten ladojen sekamelska ja kojuissa myydaan maatuskanukkeja seka karvahattuja turisteille. Miliisit ovat siivonneet kerjaajat kaduilta ja uusnatsit pitavat kaupungin "puhtaana" tummaihoisista. Missaan ei myoskaan puhuta englantia ja kaikki on kirjoitettu kyrilisin kirjaimin.

"Paka" eli heippa.

(Kirjotellaan viela toinen juttu tahan heti putkeen.)

Lähettäjä eliteri 4:32 Arkistoitu paikkaan Russia Kommentteja (0)

So long Suomi

Savossa lähtö lähenee

sunny -2 °C
View Junalla kohti villiä itää on eliteri's travel map.

Hei, me lähdetään junalla itään.

Ei me suinkaan lähdetä siksi, että täytyisi paeta, ei siksi että olisi pelivelat maksamatta, koruliike ryöstetty (älkää kysykö mistä matkarahat on peräsin!) tai muuten vaan sillat poltettu takanta. Lähdetään yksinkertaisesti sanottuna seikkailun tähden. Ihanien uusien kokemusten toivossa, avoimin silmin ja mielin ja kun rahat loppuu, niin luovuus lisääntyy.

Me ei edes kyetä ymmärtämään miten kukaan voi elää täällä suomessa jättämättä välillä taakseen kaikkea tätä; kellon ja lompakon paksuuden määrittämää elämää, kiirettä ja kylmää. "Pikaruokaa, pikateitä, pikapanoja -ja silti aika ei riitä mihinkään." Siispä jätän opiskeluni odottamaan, jätän taakseni ihanat kaverini, Miisan ja kaiken muun, jätän turhan sälän ja tarpeettomat mukavuudet. Kaiken jättää myös Petteri, matkaseurueen toinen puoli, jolla taakse jää myös työpaikka telakalla -ilomielin ja ikävöimättä.

Petterin tavarat muuttivat minun 18 neliön luukkuun pari viikkoa sitten. Kämpän muuttuessa varastoksi tuli yhä selvemmäksi, että pois oli päästävä. Toissapäivänä otettiin ensimmäinen askel kohti susirajaa melko kaoottisin mielin. (Mainittakoon tähän väliin, että junamatka sisälsi niin kaljan kuin kissanpissan siivoamista.) Ensimmäisenä etappinamme matkasimme Mikkeliin sanomaan hyvästit myös kotipaikalle ja nyt kuumeisesti, erittäin kuumeisesti, jo odotamme huomista (?) lähtöä Suomesta.

Kun täältä lähdetään niin seuraavaksi mennäänkin jo Venäjälle. (Paitsi pieni pit-stop Kouvolassa sallittakoon vielä.) Matkaamme Kouvolasta suoraan Moskovaan reilut 13 tuntia Tolstoi junalla. Kun raja on ylitetty koittaa vapaus ja siitä eteenpäin kuljetaankin ilman tarkempia suunnitelmia, annetaan virran viedä ja tuulen kuljettaa läpi villin Aasian. Jonkinlainen suunnitelman raakile meillä kuitenkin on; Venäjä-Mongolia-Peking taittunee Trans-Mongolian junareittiä. Sitten tutustutaan Kiinaan (riisiä, keltaisia naamoja ja tuijotuksia luvassa) ja lopulta päädytään kenties Filippiineille. Jos kukkaro ja kalenteri antaa myöten niin saatammepa piipahtaa myös Vietnamissa ennen kuin suuntaamme Filippiineille.

Matkasuunnitelmiemme kertominen on saanut aikaan monenlaisia reaktioita ihastuksesta kauhistukseen. Eräs tuttavamme jopa totesi, että on kolme paikkaa jonne hän ei ikinä suostuisi menemään: avaruuteen, sukellusveneeseen ja junalla venäjälle. Ymmärrettävää sinänsä, koska meillehän ryssä on ryssä vielä vuosikymmeniä sotien jälkeenkin. Venäjä on meidän silmissä vodkaa, korruptiota, likaa ja huoria, kylmää ja karua, katulapsia ja överirikkaita paskiaisia, teollisuus saasteita ja erämaata. Luulen että Venäjä on kuitenkin myös hyvin paljon muuta ja nyt sillä on tilaisuus näyttää parhaat puolensa meille.

Lähettäjä eliteri 1:06 Arkistoitu paikkaan Finland Kommentteja (4)

(Merkinnät 31 - 34, kokonaismäärä 34 ) « Sivu .. 2 3 4 5 6 [7]